Kestovaippojen ekologisuus mietityttää – vastauksia kestovaippatutkimuksista

kestovaippojen ekologisuus

Kestovaippojen ekologisuus mietityttää monia. Ovatko kestovaipat tosiaan ekologisempia kuin kertakäyttövaipat? Kuinka paljon ja ovatko ne aina? Vastauksia etsiessäni tutustuin aiheeseen liittyviin tutkimuksiin.

Tutustuin englantilaisen Enviroment Agency vuonna 2008 julkaisemaan selvitykseen kestovaippojen ja kertavaippojen eroista.

Tutkimuksessa viitataan vuonna 2004 toteutettuun tutkimukseen, jonka mukaan keskimäärin lapset luopuvat vaipoista kahden vuoden ja kahden kuukauden iässä riippumatta siitä, onko lapsella käytetty kerta- vai kestovaippoja. Kahden ja puolen vuoden iässä 95 prosenttia lapsista ei enää tarvitse vaippoja.

Samaisessa tutkimuksessa todettiin, että kertakäyttövaippoja vaihdettiin vastasyntyneille keskimäärin seitsemän kappaletta vuorokaudessa kun taas kestovaippojen määrä oli kahdeksan. Lapsen kasvaessa vaippojen määrä vuorokaudessa laskee kertakäyttöisten vaippojen osalta viiteen ja kestovaippojen osalta kuuteen.

Keskimääräinen vaippakulutus laskettiin tutkimuksessa niin, että huomioitiin aikajakso 2,5 vuotta ja tarkasteltiin sekä vaippaiässä olevia että vaipoista luopuneita. Kertakäyttöisiä vaippoja kului keskimäärin 4,16 vaippaa eli koko vaippaiässä 3 796 vaippaa. Kestovaippojen osalta vastaava luku oli 4,3-4,7 välillä eli koko vaippaiässä kestoja tulee pestyä 3 924 – 4 289 kappaletta.

Vaippavertailun tuloksia

Kertakäyttöisten vaippojen tyypillinen käyttö yhdellä lapsella lisää hiilijalanjälkeä noin 550 kilolla koko vaipatusaikana. Vastaava luku kestovaippojen kohdalla on noin 570 kiloa keskimääräisellä pesukoneen ja kuivurin käytöllä ja sillä oletuksella, etteivät vaipat pääse enää seuraavan lapsen käyttöön.

Huomioitavaa on, että kertakäyttöisten vaippojen hiilijalanjälki syntyy suurimmaksi osaksi jo ennen kuin vaippa päätyy kuluttajalle. Kuluttajan omilla toimilla on siis hyvin vähän vaikutusta ympäristövaikutuksiin.

Sitä vastoin kestovaippojen osalta kuluttajalla on suuri mahdollisuus vaikuttaa vaippojen ekologisuuteen. 570 kiloa vähenee 480 kiloon, jos vaipat pesee täysissä koneellisissa tai vaipat kuivattaa narulla. Luku pienenee edelleen 342 kiloon jos vaipat pesee ekologisesti, välttää kuivausrummun käyttöä sekä käyttää samoja vaippoja myös toisella lapsella.

Tutkimus linjaa keinoja, joiden avulla kestovaippojen ympäristövaikutuksia voi pienentää:

  • Narukuivatus aina kun mahdollista.
  • Kuivausrummun käytön välttäminen.
  • Uutta konetta hankkiessa energialuokka A+-koneen hankkiminen.
  • Pesu 60 asteessa ja vain harvoin 90 asteessa.
  • Pesu täysillä koneellisilla.
  • Vaippojen kierrättäminen lapselta toiselle.

Vinkki! Käytettyjen vaippojen kierrättäminen on helppoa BabyDotin palvelussa. BabyDot tarkastaa ja korjaa tarvittaessa pikkuvikaiset vaipat ja huolehtii vaipat uuteen kotiin! Voit tehdä itse kestovaippakauppaa myös Facebookissa.

Toinen vaippatutkimus

Arkistoistani löytyi Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n tekemä vastaavantyyppinen tutkimus, josta en valitettavasti enää löytänyt tutkimusvuotta. Arvelen sen olevan jostain 2000-luvun alusta.

Tässä tutkimuksessa verrattiin kertakäyttövaippojen ja kestokäyttöisten housuvaippojen materiaalipanoksia yksivuotiaan lapsen käytössä yhden vuoden ajan (ikävuosien 1-2 välillä).

Kertakäyttövaippoja arvioitiin kuluvan päivässä viisi eli 1800 kpl vuodessa ja kestovaippoja arvioitiin vaihdettavan päivässä kahdeksan eli 2900 kpl vuodessa. Tässä tutkimuksessa kestovaippojen vaihtomäärä on siis huomattavasti suurempi kuin aiemmin mainitussa brittitutkimuksessa.

Tutkimuksessa oletettiin, että kestovaippoja olisi käytössä 24 kappaletta ja ne pestään joka toinen päivä joka kolmas kerta 90 asteessa ja muutoin 60 asteessa. Oman kokemukseni mukaan vaippoja ei kuitenkaan tarvitse pestä niin usein 90 asteessa vaan yleensä 60 astetta riittää. Samoin pyykkikoneeseen mahtuu 16 vaipan lisäksi myös muuta pyykkiä, kuten pyyhkeitä ja lakanoita. Näin ollen pesukustannukset eivät todellisuudessa kohdistuisi ainoastaan vaippoihin.

Tutkimuksessa oletettiin, että vaipat kuivataan narulla. Jos käytetään kuivaajaa, olisi vaippojen kuormitus suurempi. Tutkimuksessa ei myöskään huomioitu vaippojen ompelussa kuluvaa energiaa eikä kankaiden hukkapaloja.

Tutkimuksessa huomioitiin kertakäyttövaippojen kuljetukset kaatopaikalle, mutta ei kestovaippojen, koska niitä ei tavallisesti heitetä pois vuoden käytön jälkeen. Kertakäyttövaippojen kuljetuksia tehtaalta kauppaan ja kaupasta kotiin ei oltu huomioitu eikä myöskään kestovaippojen kuljetuksia ja mahdollisia postituksia.

Kertakäyttövaippojen materiaalipanos vuoden aikana on 1134 kg ja kestovaippojen on 353 kg. Jos kestovaipat kuivataan koneellisesti, kasvaa materiaalinkulutus 263 kg vuodessa.

Todellisuudessa kestovaippoja käytetään useimmiten kauemmin kuin vuosi. Samoja vaippoja voi käyttää useampi lapsi ennen kuin ne ovat kuluneet käyttökelvottomiksi. Näin ollen kestovaippojen materiaalipanos on vieläkin pienempi suhteessa kertakäyttövaippaan kuin laskelma antaa olettaa.

Uutta vaippatutkimusta kaivataan!

Esitellyt tutkimukset ovat jo melko vanhoja ja tuoreita tietoja kaivattaisiin kipeästi. Oletko sinä tekemässä gradua tai opinnäytetyötä? Sopisiko tutkimusaiheeksi lasten vaippojen vaikutusten ympäristövaikutusten laskeminen? Kodin kestot ry etsii tutkimuksen toteuttajaa. Asiassa voi olla yhteydessä puheenjohtaja@kodinkestot.fi.

Lue lisää:

Ekologinen vaatekaappi – kevennä tekstiilien aiheuttamaa ympäristökuormaa
Kestovaippakirppis – näin vältyt hutiostoilta
Kestovaippalainaamo – tukea vaipatukseen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.