Kategoria: Uncategorized

Kotimaiset aikuisten kestovaipat – vuoden 2019 kestovaippateko Jyväskylän kangaskaupalle

Aikuisten kestovaipat Kodin kestot ry valitsi jälleen jokavuotisella kestovaippaviikolla vuoden kestovaippateon. Tunnustus osoitettiin Jyväskylän kangaskaupalle, joka on toteuttanut asiakaslähtöisen tuotekehittelyn ja ottanut tilaustuotteekseen aikuisten kestovaipat. Onneksi olkoon Jyväskylän kangaskauppa! Lisäksi annettiin kunniamaininta Integratalle, joka antaa lapsen saaville työntekijöilleen lahjapaketin, joka sisältää kestovaipan lisäksi silmälaput, korvatulpat ja 100 euroa arvo-osuustilille eläkesäästöä kasvamaan. Tästä lahjaideasta voisivat muutkin yritykset ottaa mallia! Aikuisten vaippojen tarve on kovassa kasvussa Toisen maailmansodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat vanhenevat ja sen myötä aikuisille tarkoitettujen vaippojen kysyntä kasvaa ympäri maailman. Arvioiden mukaan maailman väestöstä vuonna 2050 jopa yksi kuudesta ihmisestä on yli 65-vuotias. Tällä hetkellä osuus on yksi yhdestätoista. […]

Read More

Nopeat ja hitaat imut

Nopeat ja hitaat imut, mitä ihmettä ne ovat ja pitääkö jokaisen kestovaippailijan ymmärtää niistä? Ei välttämättä, mutta joskus vaipatusongelmat ratkeavat imujen oikeanlaisella sijoittelulla. Kestovaippaviikon 2019 aiheenamme blogissa on erilaiset vaippojen kankaat ja imumateriaalit. Vaipoissa käytetään paljon erilaisia kankaita, ja niiden viidakkoon on helppo eksyä! Imumateriaalit jaetaan karkeasti hitaisiin ja nopeisiin imuihin. Hitaita imuja käytetään paketin alimmaisena ja nopeita päällimmäisenä, eli lähimpänä vauvan pyllyä. Nopea imu tarkoittaa sitä, että materiaali imee pissan äkkiä itseensä, ja mieluiten luovuttaa sitä poiskin kohtuullisen nopeasti. Hidas imu taas imee hitaammin, ja samalla kosteus ehtii leviämään koko imun pituudelta. Eli kiteytettynä: nopea imu sieppaa pissan itseensä, […]

Read More

Kodin Kestot ry:n hallituspestit! – mikä olisi sinun mieluisin?

Vapaaehtoistoiminta yhdistyksessä on mielekäs harrastus. Parhaimmillaan sen kautta voi saada arvokasta työkokemusta, oppia aivan uusia asioita sekä tutustua samanhenkisiin ihmisiin ja saada uusia ystäviä. Työmäärään ja tehtävänkuvaan voi vaikuttaa paljon itse. Alla esittelemme joitakin hallituspesteihin liittyviä tehtäviä, mutta työnjako voidaan laatia myös hallituslaisten omien mielenkiinnon kohteiden ja osaamisen mukaan. Jos kiinnostuit hallitustyöskentelystä Kodin kestot ry:ssä, ota yhteyttä rohkeasti puheenjohtaja@kodinkestot.fi! Puheenjohtaja Virallisesti puheenjohtajan tärkeimmät tehtävät ovat hallituksen kokousten koolle kutsuminen kerran kuukaudessa sekä kokouksissa puheenjohtajana toimiminen, pöytäkirjojen laatimisesta huolehtiminen ja niiden allekirjoittaminen sekä yhdistyksen nimenkirjoittajana ja yhdistyksen edustajana toimiminen. Käytännössä puheenjohtaja on monessa mukana ja pitää lankoja kädessä eli hän vastaa […]

Read More

Tervetuloa Kodin kestot ry:n hallitukseen!

Tiesitkö, että Kodin kestot ry:n toimintaa pyöritetään täysin vapaaehtoisvoimin? Monet vapaaehtoiset sekä hallituksessa että hallituksen ulkopuolella ovat tehneet työtä yhdistyksen toiminnan mahdollistamiseksi jo useita vuosia, mutta uusia tekijöitä tarvitaan joka vuosi myös lisää. Kodin kestot ry:n uusi hallitus seuraavalle vuodelle valitaan syyskokouksessa, joka pidetään tänä vuonna Helsingissa keskustakirjasto Oodissa sunnuntaina 3.11.2019 klo 10. Tällöin valitaan vuodelle 2020 hallituksen puheenjohtaja sekä muut hallituksen jäsenet. Lisäksi valitaan toiminnantarkastajat sekä vahvistetaan toimintasuunnitelma ja budjetti. Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä ja myös lapset ovat aina tervetulleita kaikkiin kokouksiin ja tapahtumiin. Hallituksessa voi olla mukana nimetyllä pestillä tai ilman nimettyä vastuualuetta. Pakolliset pestit ovat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, […]

Read More

Hävikkiviikon teemakirjoitus: omena-ahdistus

Maailma kärsii ilmastoahdistuksesta. Oman ilmastoahdistukseni alalaji on omena-ahdistus. Omena-ahdistus on pahimmillaan näin syyskuussa, kun omenat putoavat maahan ja märkänevät ylipitkän nurmikon sekaan. Nurmikon, jota ei voi ajaa, koska siellä on liian paljon omenoita. Ihmiset ympärillä puhuvat ruokahävikistä ja sen välttämisestä, ja minä tiedän, että kirjoittamista viisaampaa olisi käydä kärräämässä omenaylituotantoa metsään tai pikemminkin metsään tehtyyn kuoppaan, jotta seuraavat puista tippuvat omenat säilyisivät puhtaampina eikä muumiotauti lisääntyisi. Silloin niitä olisi helpompi tarjota mahdollisille hakijoillekin. Tai hakija voisi kokeilla omenoiden keräämistä ihan suoraan puustakin, jos sinne puun alle mahtuisi kävelemään. Asun talossa, jonka pihapiiriin isoisäni äiti istutti monta omenapuuta. Nuo vanhat omenapuut […]

Read More

Ruokahävikin vähentäminen on helppoa – 10 vinkkiä ja parhaat hävikkireseptit!

Ruokahävikin vähentäminen on helppoa Ruokahävikin vähentäminen on taas ajankohtainen aihe, sillä tällä viikolla (9.-15.9.2019) vietetään jälleen valtakunnallista hävikkiviikkoa. Tämän vuoden kampanjan erityisenä teemana on ruokahävikin ilmastovaikutukset. Tutkimusten mukaan ruokahävikkiä syntyy eniten yhden naisen taloudessa sekä lapsiperheissä. Ruokahävikin vähentäminen säästää niin rahaa kuin luontoa, nimittäin Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin jopa 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa. Henkilöä kohden tämä tarkoittaa keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa eli noin sadan euron arvosta per henkilö. Tämän määrän on arvioitu tuottavan yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin noin 100 000 keskivertohenkilöautoa. Ruokahävikin aiheuttama hiilijalanjälki on siis valtava. Oman ruokahävikin vähentäminen on helppo tapa alentaa ruoan ympäristövaikutuksia ja pienentää omaa hiilijalanjälkeä. […]

Read More

Pyykinpesu ei ole enää hengenvaarallista, eikä edes kovaa työtä

Mikä on kuormittavin kotitaloustyösi? Vessan pesu, pyykkihuolto, imurointi, ruoanlaitto vai jokin muu? Jos pyykit kuuluvat top5 ärsyttävimpiin ja/tai työllistävimpiin kotitöihisi, lue tämä kirjoitus! Pyykkihuolto on nykypäivänä erittäin helppoa ja vaivatonta. Jopa niin helppoa, että monet pesevät vaatteet yhden tai muutaman käyttökerran jälkeen. Monet entisajan pyykkiä vähentävät kikat ovat unohtuneet, kuten vaikkapa esiliinan käyttäminen ruoanlaitossa. 1940-50-luvuilla pyykinpesu oli jopa hengenvaarallista. Lue alempaa, miten. Suomalaisille esiteltiin sähkökäyttöinen pesukone marraskuussa 1948. Koneen pulsaattori pyöritti vaatteita pesuvedessä ja näin korvasi raskaan hieromisen ja nyrkkipyykkaaminen. Koneet otettiin vastaan epäillen, sillä ajateltiin, että perinteinen pyykkilauta, lipeäkivi, muuripata ja lihasvoima saivat aikaan paremman pesutuloksen. Pulsaattorikoneet yleistyivät 1950-luvulla […]

Read More

Vaihda neulepaidan hihojen paikkaa, korjaa puhki kulunut pyyhe, käytä hiusta parsimalankana ja muut 60-luvun vinkit

Tekstiilien arvostaminen on vähentynyt samaa tahtia kuin niiden laatu on huonontunut ja hintataso laskenut. Muutos on ollut nopea varsinkin 2000-luvulle tultaessa. Vaatteita ja muita tekstiilejä ostetaan yhä enemmän, ja yhä enemmän tekstiiliä myös heitetään pois. Tekstiilijäte on tänä päivänä kasvava ongelma, kun pula-aikana viimeinenkin tilkku käytettiin hyödyksi ja aivan loppuun saakka. Vielä sotien jälkeisinä vuosina oli normaalia elää zero waste -hengessä, eikä tekstiilijätettä yksinkertaisesti syntynyt. Toista on 2010-luvulla, kun joka sekunti maailmassa viedään yksi kuorma-autollinen vähän käytettyä vaatetekstiiliä poltettavaksi tai kaatopaikalle. Hyvä esimerkki siitä, kuinka tekstiilejä on aiemmin arvostettu, on Joka naisen niksikirjan (Maija Suova, 13. uudistettu painos 1966) vinkit […]

Read More

Rentoa osakestovaippailua

Päivi Salminen on markkinointiammattilainen, joogaohjaaja ja malli, joka kirjoittaa blogia minimalismista. Uusimmassa postauksessa Päivi kertoo kuinka osakestovaippailu on helpottanut lapsiperhearkea ja kuinka se sopii minimalistiseen elämäntyyliin. Sama postaus löytyy myös Päivin blogista. Rentoa osakestovaippailua Ehdimme elää kahdeksan kuukautta kahden vaippaikäisen taloudessa, kunnes esikoinen 2,5 vuoden iässä oppi kertaheitolla päiväkuivaksi. Kuopus on käynyt nelikuisesta potalla aina ruokailun jälkeen, ja jo tottunut tekemään isommat tarpeensa pottaan, jos vain mahdollisuus suodaan. Meillä osakestoillaan mahdollisimman rennolla otteella, eli kotona pidetään kestovaippoja ja kodin ulkopuolella kertakäyttövaippoja. Meillä on vain yhdenlaisia kestovaippoja, samanlaisia Pilvi-vaippoja kuin 2016 saamassamme äitiyspakkauksessa. Niissä on tasku, johon laitetaan kaksi imua eli […]

Read More

Tuoksuvia kankaitako?

Kiitos kun tulit lukemaan Kestoillaan-blogia. Toivottavasti onnistuimme höynäyttämään sinua ja saamaan aikaan vähän iloa ja hupia, sillä kysehän oli aprillista! Allergia-, iho- ja astmaliiton tutkimuksen mukaan noin joka kolmas suomalainen oireilee ainakin joskus tuoksuista tai hajuista. Heistä vajaa kolmannes voidaan määritellä vahvasti tuoksuherkäksi. Tuoksuherkkyys vaikuttaa siis jopa puolen miljoonan suomalaisen elämään. Tavallisimpia oireita ovat nuha, nenän kutina, päänsärky ja silmäoireet. Kodin kestot ry ei siis suosittele hajustettujen kankaiden tuottamista tai käyttämistä. Myös pesuaineissa kannattaa valita hajusteettomia vaihtoehtoja. Lue lisää Kestoillaan-blogia: Miksi liittyä Kodin kestot ry:n jäseneksi? Kankainen kestotamponi – jippii vai yök? Kokemuksia kestotalouspapereista – lue testikäyttäjien tuomiot!  

Read More