Mikä on kuormittavin kotitaloustyösi? Vessan pesu, pyykkihuolto, imurointi, ruoanlaitto vai jokin muu? Jos pyykit kuuluvat top5 ärsyttävimpiin ja/tai työllistävimpiin kotitöihisi, lue tämä kirjoitus!

Pyykkihuolto on nykypäivänä erittäin helppoa ja vaivatonta. Jopa niin helppoa, että monet pesevät vaatteet yhden tai muutaman käyttökerran jälkeen. Monet entisajan pyykkiä vähentävät kikat ovat unohtuneet, kuten vaikkapa esiliinan käyttäminen ruoanlaitossa.

1940-50-luvuilla pyykinpesu oli jopa hengenvaarallista. Lue alempaa, miten.

Suomalaisille esiteltiin sähkökäyttöinen pesukone marraskuussa 1948. Koneen pulsaattori pyöritti vaatteita pesuvedessä ja näin korvasi raskaan hieromisen ja nyrkkipyykkaaminen. Koneet otettiin vastaan epäillen, sillä ajateltiin, että perinteinen pyykkilauta, lipeäkivi, muuripata ja lihasvoima saivat aikaan paremman pesutuloksen.

Pulsaattorikoneet yleistyivät 1950-luvulla ja niitä myytiin viidessä vuodessa 30 000 kappaletta. Automaattiset rumpukoneet tulivat Suomeen vuonna 1958. Ne valtasivat markkinat vauhdilla. Epäilyksiä aiheuttivat kuitenkin veden ja sähkön kulutus, sillä pesuaika oli melko pitkä. Toisaalta koneista pidettiin, sillä se oli käsipyykkiin verrattuna huomattavan helppoa.

Ennen pesukoneiden yleistymistä keskikokoisessa taloudessa pyykinpesu vei aikaa parikin päivää. Työ oli hidasta ja raskasta ja talvella ulkohuuhtelussa kädet jäätyivät. Kaupungeissa oli pesutuvat sekä mankeli- ja kuivaushuoneet. Varakkailla oli mahdollisuus pesettää pyykkinsä pesuloissa, joita oli kaupungeissa nykyistä huomattavasti enemmän kuin nykyään.

Vuonna 1950 ilmestyneessä kirjassa Pyykinpesu käsin ja koneilla (E. H. Sipinen) oli nimensä mukaisesti huomioitu ensimmäistä kertaa myös konepesu. Miltäs kuulostavat seuraavat kirjassa olevat vinkit ja ohjeet?

”Ei ole mitään syytä elättää vaatteissa olleita tai liassa kehittyviä tauti-itiöitä, vaan siitäkin syystä on parasta pestä pyykki mahdollisimman pienin väliajoin ja ainakin kerran kuukaudessa.”
Nykypäivänä perheiden lapsimäärät ovat pienentyneet, mutta silti pyykkiä pestään monessa perheessä jopa päivittäin. Kuvittele, millainen olisi pyykkikasa kuukauden päästä!

”Likaisia vaatteita ei sovi jättää lattialle, missä hiiretkin niitä voivat vahingoittaa, vaan ne on asetettava jollakin tavoin riipuksiin.”
Onneksi hiiristä ei liene enää monessakaan kodissa harmia.

”Kokoamalla sadevettä tai sulattamalla puhdasta lunta saadaan vettä, joka hyvin soveltuu pyykinpesuun.”
Kätevää, eikö?

”Lipeäkiven ja lipeäliuosten käsittelyssä ei voidakaan olla milloikaan liian varovaisia, ja murheellisena tosiasiana näyttää jatkuvasti pysyvän se, että joka vuosi saavat monet pikkulapset hengellään maksaa sen huolimattomuuden, johon heidän vanhempansa ovat tehneet itsensä syypäiksi. Ja ihmishenkien lisäksi lipeäkivi aiheuttaa vielä lukuisia pienempiä tapaturmia.”
Ylen nettisivuilla on nähtävissä Matti Kassilan vuonna 1949 ohjaama valistuselokuva Lipeälapset. Videossa valistetaan lipeän vaaroista ja näytetään silloisia hoitomuotoja. Elokuva saattaa järkyttää herkimpiä, joten harkitse ennen kuin katsot!

”Kunnollisesti valmistettu kotitekoinen saippua on paljon parempaa pyykinpesutarkoituksiin kuin nuo monenlaiset suopavalmisteet, joissa joudutaan ostamaan tuntuvia määriä vettä kaikenlaisten arvottomien ja haitallistenkin aineitten kera. Kotisaippuan valmistusta puoltaa myöskin se seikka, että siihen voidaan käyttää kaikenlaisia jäterasvoja, jotka eivät juuri muuhun kelpaa.”
Kunnollisia pyykinpesuaineita ei ollut saatavilla kaupan hyllyiltä kuten tänä päivänä. Tai jos oli, niin ne eivät olleet välttämättä hyviä, eikä tavallisella perheellä ollut niihin varaa.

Kirjassa opastetaan pesutyön toteutus lyhennettynä seuraavanlaisesti:
1. Varaa pesupaikalle polttopuut, vettä, puhdistusaineet, pesuastiat ja muut välineet.
2. Seulo tuhkaa noin 5 kg per 50 vesilitraa.
3. Lajittele vaatteet, käännä taskut, harjaa irtolika, harsi repeämät, käsittele suurimmat tahrat.
4. Liota haaleassa vedessä.
5. Pese ja hiero kankaat kahdessa tai kolmessa vedessä.
6. Lado vaatteet pataan keittämistä varten. Keitä 10 minuuttia.
7. Siirrä kuumat vaatteet pyykkimelalla koriin.
8. Huuhtele. Avovedessäkin huuhdottaessa on parasta suorittaa työ useampaan kertaan ja antaa vaatteiden välillä valua.
9. Väännä ja purista vaatteista enimmät vedet.
10. Ripusta vaatteet kuivumaan narulle.
11. Silitä ja mankeloi.

Ehkäpä nämä työvaiheet luettua voi todeta, että aika helppoa on pyykinpesu nykypäivänä, vai mitä?

Lähteet:
Similä, M. 2010. Vanhat hyvät ajat. Sentraalisantrasta työhevoseen. Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Helsinki.
Sipinen, E. H. 1950. Pyykinpesu käsin ja koneilla. Tammi. Helsinki,