Tekstiilien arvostaminen on vähentynyt samaa tahtia kuin niiden laatu on huonontunut ja hintataso laskenut. Muutos on ollut nopea varsinkin 2000-luvulle tultaessa. Vaatteita ja muita tekstiilejä ostetaan yhä enemmän, ja yhä enemmän tekstiiliä myös heitetään pois.
Tekstiilijäte on tänä päivänä kasvava ongelma, kun pula-aikana viimeinenkin tilkku käytettiin hyödyksi ja aivan loppuun saakka. Vielä sotien jälkeisinä vuosina oli normaalia elää zero waste -hengessä, eikä tekstiilijätettä yksinkertaisesti syntynyt. Toista on 2010-luvulla, kun joka sekunti maailmassa viedään yksi kuorma-autollinen vähän käytettyä vaatetekstiiliä poltettavaksi tai kaatopaikalle.
Hyvä esimerkki siitä, kuinka tekstiilejä on aiemmin arvostettu, on Joka naisen niksikirjan (Maija Suova, 13. uudistettu painos 1966) vinkit rikkinäisten vaatteiden ja asusteiden korjaamiseen.
Harva viitsii enää korjata esimerkiksi puhkikuluneita pyyhkeitä tai lakanoita. Päinvastoin, täysin ehjiä ja käyttökelpoisia tekstiilejä vaihdetaan huvin vuoksi ja vain siksi että on niin kiva ostaa uutta ja päivittää kotiin uudet trendivärit. Tällainen ajattelutapa olisi ollut tavalliselle 60-luvun kotirouvalle täysin absurdi.
Näkymätöntä ja siis parasta parsimalankaa on hius, kun on parsittava ohutta silkkikangasta. Parsimuksesta tulee kestävä, jos leikkaa sisäompeleesta pienen palan kangasta, panee sen kankaan nurjalle puolelle ja parsii sitten päällyspuolelta.
Kun housunlahkeitten käänne on kulunut, voi sen kääntää sisäänpäin ja housut ovat jälleen siistit ainakin puoleksi vuodeksi eteenpäin.
Miesten ja varsinkin poikien housunpolviin saa sopivat paikat kuluneitten työrukkasten selkäpuolista, jotka ovat jo käytössä sopivasti luontuneet.
Kun kaulus ja kalvosimet ovat kuluneet, voi koko paidan kääntää nurin, jolloin tietysti napinreikien paikalle on ommeltava napit ja nappien paikalle uudet napinlävet. Paitaa voi mainiosti käyttää työtakin, nutun tms. alla.
Kun neulepuseron hihat ovat kuluneet kyynärpäistä, voi hihat kokonaisuudessaan vaihtaa, koska neulotut hihat ovat yleensä samanlaiset. Ne irrotetaan, suoristetaan ja silitetään, jotta ne tulevat samanmuotoisiksi, ja ommellaan jälleen puseron oikea vasemman paikalle ja päinvastoin.
Parsimalankaa saa purkamalla vanhoista sukista, mikä merkitsee kahta etua: langan saa ilmaiseksi ja se on väriltään mahdollisimman sopivaa. Lanka höyrytetään ennen kerimistä.
Vanhoista sukista purettu lanka on useimmiten ohutta ja haurasta. Mutta jos sen pujottaa yksin- tai kaksinkertaisena neulan silmään, kiertää sen siinä edelleen kaksinkertaiseksi ja vetää sitä useita kertoja sormien välissä niin, että kierteisyys jä pysyväksi, on lanka erittäin sopivaa ja kestävää parsimalangaksi.
Kun pyyheliina on kulunut hitunaiseksi, voi sen parsia ompelemalla kulunutta kohtaa ristiin rastiin. Jos siihen on tullut reikä, voi siihen ommella sideharsosta tai muusta ohuesta kankaasta paikan.
Kun kaksi hitunaiseksi kulunutta pyyheliinaa ompelee reunoista ja sieltä täältä muualtakin yhteen pitkillä pistoilla, saa niistä vielä kauan kestävän tukevan pyyhkeen. Tällöin on tietysti asetettava pyyhkeet niin, että vastakkain tulevat toisen kuluneet ja toisen ehyet kohdat.
Jos lakanat ovat niin pahasti kuluneet, ettei niitä enää kannata korjata, voi ne paloitella ja tehdä niistä leivinliinoja, kattilapyyhkeitä jne. Erikoiset kattilapyyhkeet ovat hyvä olla olemassa, koska muuten voi saada rumia tahroja keittiöpyyhkeisiin.
Halvimmat ja pehmeimmät nuhanenäliinat saa vanhoista pöytä-, pyyhe-, ja lautasliinoista, jotka ovat käytössä kuluneet ohuiksi ja pehmeiksi. Kappaleitten ei ehdottomasti tarvitse olla neliömäisiä, ne voivat olla myös suorakaiteen muotoisia kuluneista paikoista riippuen.
Ikkunaverhon voi paikata sideharsopalasella, joka on kastettu tärkkelykseen. Paikka pannaan kosteana reiän nurjalle puolelle ja silitetään lämpimällä raudalla. Paikkausta tuskin huomaa.
Mitä näistä vinkeistä olisit valmis kokeilemaan? Miten korjaat ja huolehdit vaatteistasi?
Lue Outi Les Pyyn blogista kuinka vaatteiden hintataso on vuosien varrella muuttunut.
Yksi vastaus
Ihan tuttuja vinkkejä. Hiuksilla en ole parsinut ja kauluspaidoissa olen kääntänyt kauluksen, en koko paitaa. Lakanoita olen halkaissut ja ommellut vahvat reunat yhteen, se hyvä vinkki tuosta puuttuikin.
Kun juuri muutin isoista tiloista maalta kaupunkiosakkeeseen, oli uusi lumppukierrätys suuri helpotus. Kaikkea paikattua ei kierrrätykseenkään voi viedä.