Kestovaipat ovat tärkeä osa äitiyspakkausta

Kela ei aio ottaa vuonna 2018 ilmestyvän äitiyspakkauksen valikoimaan kestovaippoja. Äitiysavustusraati päätyi jättämään kestovaipan pois pakkauksesta, koska asiakaspalautteen perusteella kestovaippa on koettu tarpeettomaksi. Kestovaippayhdistys Ry haluaa muistuttaa, että päätös on ristiriidassa muun muassa Suomen hallituksen strategisen ohjelman kanssa. Kestovaippayhdistys Ry on myös valmis tekemään Kelan kanssa yhteistyötä, ja sillä on myös ratkaisuja siihen, että jatkossa kestovaipat saataisiin paremmin käyttöön perheissä.

Kestävä kehitys Kelassa

Kelan vuoden 2015 toimintakertomuksessa mainitaan kestävän kehityksen olevan sen yksi strategisista painopisteistä. Kela on myös mukana kansallisessa kestävän kehityksen yhteistyössä ja jäsenenä Suomen kestävän kehityksen toimikunnassa. Toimikunnan tehtävänä on muun muassa edistää ja seurata Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen toteutumista. (Kelan toimintakertomus 2015.)

Kestovaippojen käyttö edistää kestävää kehitystä, ja siksi Kelan tulisi valita kestovaippa äitiyspakkauksen valikoimaan.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma

Pääministeri Sipilän hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä. Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu kiertotalouden läpimurto ja puhtaiden ratkaisujen käyttöönotto, jossa tavoitteena on hyödyntää kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kasvavia mahdollisuuksia. Toimenpiteinä mainitaan muun muassa jätteen synnyn ehkäisy ja kiertotalouden edistäminen. (Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi 2015–2019, päivitys 2016.)

Kestovaipat ovat tehokas tapa edistää kiertotaloutta. Ne korvaavat kertakäyttöiset muovivaipat, joista voi koostua jopa puolet lapsiperheen tuottamasta jätteestä.

EU:n kiertotalouspaketti

Euroopan komission 2.12.2015 julkaiseman kiertotalouspaketin tavoitteena on siirtää Eurooppa kiertotalouteen. Kiertotaloudessa tuotteiden ja materiaalien käyttö suunnitellaan siten, että jätettä ei synny, vaan materiaalit ja niiden arvo säilyvät kierrossa. Tulevaisuus ei voi rakentua kertakäyttökulttuurille, jossa tuotteiden kiertoa kuvaa ”ota, valmista, hävitä” –malli. Kiertotaloudessa uudelleenkäyttö, korjaaminen ja kierrätys ovat normi ja jäte ovat menneisyyttä.

Ympäristöministeriön Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma (KULTU)

KULTUn ”Vähemmästä viisaammin” –ohjelman mukaan valtion ja kuntien tulee näyttää esimerkkiä sekä luoda edellytyksiä kestävämmille ratkaisuille. Sen mukaan julkisella sektorilla on velvollisuus luoda omalla esimerkillään vihreämpiä toimintatapoja ja markkinoita. Kela voi äitiyspakkausvalinnoillaan viestiä lapsiperheille siitä, minkälaiset valinnat ovat linjassa hyvinvoinnin edistämisen tavoitteiden kanssa.

Kestovaippojen edut kertakäyttöisiin verrattuna

Luonnonvarojen säästäminen ja jätteen synnyn ehkäiseminen

Suomen luonnonsuojeluliiton tekemässä laskelmassa verrataan kertakäyttövaippojen ja kestokäyttöisten housuvaippojen materiaalipanoksia yksivuotiaan lapsen käytössä yhden vuoden ajan (ikävuosien 1-2 välillä). Tuloksena saatiin kertakäyttövaippojen materiaalipanokseksi vuoden aikana 1134 kg ja kestovaippojen 353 kg. Laskelmassa kertakäyttövaippoja käytetään vuodessa 1725 kappaletta, kestovaippoja 24 kappaletta. Jos kertakäyttövaippojen kuljetukset tehtaalta kauppaan ja kaupasta kotiin laskettaisiin, tämä muuttaisi tulosta vielä suotuisammaksi kestovaipoille. Todellisuudessa kestovaippoja käytetään useimmiten kauemmin kuin vuosi. Samoja vaippoja voi käyttää useampi lapsi ennen kuin ne ovat kuluneet käyttökelvottomiksi. Näin ollen kestovaippojen materiaalipanos on vieläkin pienempi suhteessa kertakäyttövaippaan kuin laskelma antaa olettaa.

Suomessa syntyy vuosittain n. 55 500 lasta. Jos jokainen kuluttaa 5000 vaippaa noin 30 kk kestävän vaippaiän aikana, on yhden ikäluokan vaippaiän materiaalipanos 117 160 500 kg. Vuotta kohden materiaalipanos tältä ikäluokalta on 46 864 200 kg. Kaatopaikalle vaippajätettä päätyy pelkästään pääkaupunkiseudulla lähes 2 000 tonnia vuodessa.

Hyödyt perheille

Kestovaippojen käyttäminen merkitsee suurta rahallista säästöä perheille. Kestovaippojen hankintakulut ovat vain murto-osa siitä, mitä roskiin heitettävien vaippojen ostamiseen kuluu.

Kestovaipat ovat kemikaalittomia, ja ne ovat vauvan iholle pehmeitä ja hengittäviä. Ne ovat myös hygieenisiä, helppokäyttöisiä ja aiheuttavat kertakäyttövaippoja vähemmän hajuongelmia.

Kehitysehdotukset

Kestovaippayhdistyksen näkemyksen mukaan suurin kestovaippojen käyttöä estävä asia ovat ennakkoluulot ja tiedonpuute. Monet vanhemmat ovat luulossa, että kestovaipat haisevat, ne ovat epähygieenisiä tai niitä on vaikea käyttää ja pestä. Kestovaippayhdistys tekee jatkuvasti työtä näiden ennakkoluulojen murtamiseksi ja oikean tiedon levittämiseksi.

Myös äitiyspakkauksen kestovaipan käyttämättömyyden syynä saattaa olla puutteellinen ohjeistus. Kestovaipan mukana tulisi antaa selkeä opas, miten vaippaa käytetään, säilytetään ja pestään. Kestovaippayhdistys tekee mielellään yhteistyötä Kelan kanssa, jotta pakkauksen kestovaippojen käytettävyyttä saataisiin parannettua. Kestovaippaesitteen voisi ottaa käyttöön jo seuraavassa vuonna 2017 ilmestyvässä äitiyspakkauksessa.

Kestovaippayhdistys ylläpitää myös tukihenkilötoimintaa, jonka kautta vanhemmat saavat henkilökohtaista opastusta ja rohkaisua kestovaippojen käyttöön. Myös tukihenkilötoiminnan osalta teemme mielellämme yhteistyötä Kelan kanssa.

Vetoamme Kelaan, jotta se ottaisi äitiyspakkauksen valikoiman uudelleen käsittelyyn ja varmistaa, että päätöksen taustalla on oikeaa tietoa.

Kestovaippayhdistys Ry hallitus

Lisätietoja:
Anna Holopainen
tiedottaja
Kestovaippayhdistys ry
tiedotus@kestovaippayhdistys.fi

Jaa blogikirjoitus:

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kodin kestot tutuksi!

Kodin kestot ry toimii sekä kestotuotteiden tunnetuksi tekijänä että harrastejärjestönä. Monesti toiminnassa nämä kaksi yhdistyvät.

Vuoden Kestoteko 2023: Vaatelaastari

Kodin kestot ry on jakanut vuodesta 2009 lähtien Vuoden Kestoteko -tunnustusta, jolla yhdistys on halunnut nostaa esille rohkeita tekoja kestävämmän