Arkistot
Kestovaippojen materiaalit
Kestovaippaviikon 2019 viimeinen teemapostaus tulee tässä! Aiemmissa kirjoituksissa tarkastelimme hitaiden ja nopeiden imujen eroja sekä hitaiden ja nopeiden imujen ominaisuuksia. Kestovaippojen materiaalit eivät lopu imuihin. Myös itse vaipassa on monenlaisia materiaaleja, ja valinnanvaraa riittää. Vaipan sisäpinnan materiaalit jaetaan kuiva- ja märkäpintaisiin. Kuivapintaisia ovat tekokuiduista valmistetut coolmax, kuivaliinaneulos, fleece ja polyestermokka. Nämä materiaalit päästävät kosteuden lävitseen imemättä sitä suuria määriä itseensä. Siksi ne tuntuvat kuivemmilta kuin läpimärät kankaat. Coolmax on paljon urheiluvaatteissa käytetty kangas. Siinä on kaksi erilaista puolta, ja vaipoissa ei ole juuri merkitystä, kummin päin kangas on ommeltu. Coolmax säilyy kauan hyvän näköisenä, jolloin vanhakin vaippa voi olla sisäpinnaltaan […]
Read More
Kotimaiset aikuisten kestovaipat – vuoden 2019 kestovaippateko Jyväskylän kangaskaupalle
Aikuisten kestovaipat Kodin kestot ry valitsi jälleen jokavuotisella kestovaippaviikolla vuoden kestovaippateon. Tunnustus osoitettiin Jyväskylän kangaskaupalle, joka on toteuttanut asiakaslähtöisen tuotekehittelyn ja ottanut tilaustuotteekseen aikuisten kestovaipat. Onneksi olkoon Jyväskylän kangaskauppa! Lisäksi annettiin kunniamaininta Integratalle, joka antaa lapsen saaville työntekijöilleen lahjapaketin, joka sisältää kestovaipan lisäksi silmälaput, korvatulpat ja 100 euroa arvo-osuustilille eläkesäästöä kasvamaan. Tästä lahjaideasta voisivat muutkin yritykset ottaa mallia! Aikuisten vaippojen tarve on kovassa kasvussa Toisen maailmansodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat vanhenevat ja sen myötä aikuisille tarkoitettujen vaippojen kysyntä kasvaa ympäri maailman. Arvioiden mukaan maailman väestöstä vuonna 2050 jopa yksi kuudesta ihmisestä on yli 65-vuotias. Tällä hetkellä osuus on yksi yhdestätoista. […]
Read More
Hitaat imut kestovaipoissa – tunnistuskuvat ja materiaalit
Kestovaippaviikon imuteemaiset blogipostaukset jatkuvat! Ensimmäisenä esittelimme hitaiden ja nopeiden imujen eroja ja sitten nopeiden imujen materiaaleja. Nyt vuorossa ovat hitaat imut! Hitaan imun paikka on vaipassa alimmaisena, eli kauimpana vauvan pyllystä. Hidas imu ottaa vastaan nopean imun luovuttaman pissan, ja levittää sen tasaisesti koko imujen matkalle. Hidas imu ei välttämättä toimi yksinään, sillä sen imunopeus ei aina riitä nappaamaan paineella tulevaa pissaa, ja siitä on seurauksena ohivuoto. Bambu on materiaalina hitaan ja nopean imun välimaastossa. Siinä on ominaisuuksia molemmista. Bambu toimii nopeahkona imuna silloin, kun alla on esimerkiksi hamppua. Puuvillan kanssa bambua taas voi käyttää hitaampana imuna. Parhaimmillaan bambu on […]
Read More
Nopeat imut kestovaipoissa – tunnista materiaalit!
Eilen selvitimme hitaiden ja nopeiden imujen eroavaisuuksia ja käyttötarkoituksia. Tässä kirjoituksessa esittelemme tarkemmin nopeiden imujen ominaisuuksia, tunnistamisen helpottamiseksi kuvien kanssa! Nopeisiin imuihin luetaan puuvilla, mikrokuitu, minkee ja zorb. Nopeat imut nappaavat pissan ja luovuttavat sen alempana olevaan hitaaseen imuun. Puuvilla on yleinen käytössä oleva luonnonkuitu. Puuvillakankaista imumateriaaleina käytetään eniten puuvillafroteeta, joustofroteeta, flanellia ja puuvillaharsoa. Puuvillafrotee on tuttu materiaali kylpypyyhkeistä. Vanhasta pyyhkeestä onkin helppo tehdä imuja saumuroimalla reunat. Froteelle tyypillistä on kankaan molemmin puolin kulkeva nukkalanka, joka tekee pientä lenkkiä kankaan pintaan. Näin froteen imukyky saadaan paremmaksi kuin sileän puuvillakankaan, koska kankaassa on enemmän lankaa. Puuvillafrotee voi olla myös erittäin pitkänukkaista, […]
Read More
Nopeat ja hitaat imut
Nopeat ja hitaat imut, mitä ihmettä ne ovat ja pitääkö jokaisen kestovaippailijan ymmärtää niistä? Ei välttämättä, mutta joskus vaipatusongelmat ratkeavat imujen oikeanlaisella sijoittelulla. Kestovaippaviikon 2019 aiheenamme blogissa on erilaiset vaippojen kankaat ja imumateriaalit. Vaipoissa käytetään paljon erilaisia kankaita, ja niiden viidakkoon on helppo eksyä! Imumateriaalit jaetaan karkeasti hitaisiin ja nopeisiin imuihin. Hitaita imuja käytetään paketin alimmaisena ja nopeita päällimmäisenä, eli lähimpänä vauvan pyllyä. Nopea imu tarkoittaa sitä, että materiaali imee pissan äkkiä itseensä, ja mieluiten luovuttaa sitä poiskin kohtuullisen nopeasti. Hidas imu taas imee hitaammin, ja samalla kosteus ehtii leviämään koko imun pituudelta. Eli kiteytettynä: nopea imu sieppaa pissan itseensä, […]
Read MoreKodin Kestot ry:n hallituspestit! – mikä olisi sinun mieluisin?
Vapaaehtoistoiminta yhdistyksessä on mielekäs harrastus. Parhaimmillaan sen kautta voi saada arvokasta työkokemusta, oppia aivan uusia asioita sekä tutustua samanhenkisiin ihmisiin ja saada uusia ystäviä. Työmäärään ja tehtävänkuvaan voi vaikuttaa paljon itse. Alla esittelemme joitakin hallituspesteihin liittyviä tehtäviä, mutta työnjako voidaan laatia myös hallituslaisten omien mielenkiinnon kohteiden ja osaamisen mukaan. Jos kiinnostuit hallitustyöskentelystä Kodin kestot ry:ssä, ota yhteyttä rohkeasti puheenjohtaja@kodinkestot.fi! Puheenjohtaja Virallisesti puheenjohtajan tärkeimmät tehtävät ovat hallituksen kokousten koolle kutsuminen kerran kuukaudessa sekä kokouksissa puheenjohtajana toimiminen, pöytäkirjojen laatimisesta huolehtiminen ja niiden allekirjoittaminen sekä yhdistyksen nimenkirjoittajana ja yhdistyksen edustajana toimiminen. Käytännössä puheenjohtaja on monessa mukana ja pitää lankoja kädessä eli hän vastaa […]
Read MoreTervetuloa Kodin kestot ry:n hallitukseen!
Tiesitkö, että Kodin kestot ry:n toimintaa pyöritetään täysin vapaaehtoisvoimin? Monet vapaaehtoiset sekä hallituksessa että hallituksen ulkopuolella ovat tehneet työtä yhdistyksen toiminnan mahdollistamiseksi jo useita vuosia, mutta uusia tekijöitä tarvitaan joka vuosi myös lisää. Kodin kestot ry:n uusi hallitus seuraavalle vuodelle valitaan syyskokouksessa, joka pidetään tänä vuonna Helsingissa keskustakirjasto Oodissa sunnuntaina 3.11.2019 klo 10. Tällöin valitaan vuodelle 2020 hallituksen puheenjohtaja sekä muut hallituksen jäsenet. Lisäksi valitaan toiminnantarkastajat sekä vahvistetaan toimintasuunnitelma ja budjetti. Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä ja myös lapset ovat aina tervetulleita kaikkiin kokouksiin ja tapahtumiin. Hallituksessa voi olla mukana nimetyllä pestillä tai ilman nimettyä vastuualuetta. Pakolliset pestit ovat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, […]
Read MoreHävikkiviikon teemakirjoitus: omena-ahdistus
Maailma kärsii ilmastoahdistuksesta. Oman ilmastoahdistukseni alalaji on omena-ahdistus. Omena-ahdistus on pahimmillaan näin syyskuussa, kun omenat putoavat maahan ja märkänevät ylipitkän nurmikon sekaan. Nurmikon, jota ei voi ajaa, koska siellä on liian paljon omenoita. Ihmiset ympärillä puhuvat ruokahävikistä ja sen välttämisestä, ja minä tiedän, että kirjoittamista viisaampaa olisi käydä kärräämässä omenaylituotantoa metsään tai pikemminkin metsään tehtyyn kuoppaan, jotta seuraavat puista tippuvat omenat säilyisivät puhtaampina eikä muumiotauti lisääntyisi. Silloin niitä olisi helpompi tarjota mahdollisille hakijoillekin. Tai hakija voisi kokeilla omenoiden keräämistä ihan suoraan puustakin, jos sinne puun alle mahtuisi kävelemään. Asun talossa, jonka pihapiiriin isoisäni äiti istutti monta omenapuuta. Nuo vanhat omenapuut […]
Read MoreRuokahävikin vähentäminen on helppoa – 10 vinkkiä ja parhaat hävikkireseptit!
Ruokahävikin vähentäminen on helppoa Ruokahävikin vähentäminen on taas ajankohtainen aihe, sillä tällä viikolla (9.-15.9.2019) vietetään jälleen valtakunnallista hävikkiviikkoa. Tämän vuoden kampanjan erityisenä teemana on ruokahävikin ilmastovaikutukset. Tutkimusten mukaan ruokahävikkiä syntyy eniten yhden naisen taloudessa sekä lapsiperheissä. Ruokahävikin vähentäminen säästää niin rahaa kuin luontoa, nimittäin Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin jopa 120–160 miljoonaa kiloa ruokaa. Henkilöä kohden tämä tarkoittaa keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa eli noin sadan euron arvosta per henkilö. Tämän määrän on arvioitu tuottavan yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin noin 100 000 keskivertohenkilöautoa. Ruokahävikin aiheuttama hiilijalanjälki on siis valtava. Oman ruokahävikin vähentäminen on helppo tapa alentaa ruoan ympäristövaikutuksia ja pienentää omaa hiilijalanjälkeä. […]
Read MoreTaskuvaipan pukeminen istuvalle lapselle
Vastasyntynyt vauva ei osaa muuta kuin makoilla selällään ja potkia vienosti pienillä jaloillaan. Toista se on isomman vauvan ja taaperon kanssa: Kun vauva saavuttaa iän, jolloin hän oppii muun muassa kierähtämään, ryömimään, istumaan, konttaamaan ja lopulta kävelemään, saa myös vaipanvaihto aivan uusia ulottuvuuksia ja haasteita. Vaikka vaipanvaihdossa olisi kuinka harjaantunut ja vikkelä, ei selällään makoileminen välttämättä kiinnosta lasta edes muutamaa sekuntia. Lasta voi toki hämätä erilaisilla leluilla, kuvilla, loruilla tai ilveilyillä. Joskus mikään ei vaan tunnu auttavan ja monesti sekä aikuisen että lapsen hermoja säästää kun vaipan pukeminen suoritetaankin lapsen istuessa aikuisen sylissä. Sylissä vaipan pukeminen ei ole oikeastaan yhtään […]
Read More
